Hangul on maailman kirjoitusjärjestelmien historiassa ainutlaatuinen ja tieteellinen kirjoitusjärjestelmä. Se on saanut kiitosta siitä, että se on 'kirjoitus, jonka voi oppia aamupäivässä' Sejong Suuren luomisen jälkeen, mutta viimeaikaiset tutkimukset ylittävät tämän historiallisen erinomaisuuden. Erityisesti vuonna 2024 Hye K. Pae -professorin kirjoittama Analyzing the Korean Alphabet: The Science of Hangul tarkastelee Hangulia uudelleen modernin psykolingvistiikan ja grafolingvistiikan näkökulmasta ja paljastaa ihmisaivojen hämmästyttävän mekanismin Hangulin käsittelyssä.
Hangul, ei pelkkä aakkosto vaan 'morfosyllabinen' järjestelmä
Hangulin luokittelu pelkäksi 'aakkostoksi' ei täysin selitä sen rakenteellisia ominaisuuksia. Pae-professori määrittelee Hangulin 'morfosyllabiseksi aakkostoksi'. Tämä tarkoittaa, että sillä on aakkoskirjoituksen ominaisuuksia, mutta visuaalisesti se kirjoitetaan tavuyksiköinä (blocking), ja se säilyttää morfeemien alkuperäisen muodon.
Tavalliset aakkoset, kuten latinalaiset kirjaimet, sisältävät mielivaltaisen suhteen kirjainten muodon ja äänen välillä. Kuitenkin Hangul on maailman ainoa piirteellinen kirjoitusjärjestelmä, joka visuaalisesti toteuttaa äänen ominaisuudet lisäämällä viivoja konsonantteihin (ㄱ, ㄴ, ㅁ jne.). Suurin ominaisuus on, että se käyttää 'moasuggia', jossa konsonantit ja vokaalit sijoitetaan neliön muotoiseen tilaan, eikä niitä kirjoiteta vaakasuoraan. Tämä antaa Hangulille visuaalisesti kaksiulotteisen geometrisen rakenteen, joka merkittävästi lisää tiedon tiheyttä.
Visuaalinen monimutkaisuus parantaa lukutehokkuutta
Hangulin moasuggirakenne on visuaalisesti monimutkaisempi kuin vähäviivaiset latinalaiset kirjaimet. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä monimutkaisuus ei estä lukutehokkuutta, vaan edistää sitä. Tämä selitetään 'foveaalisen kuormituksen' teorialla. Hangul esittää tietoa tiiviisti, mikä vähentää silmän hyppyjen (saccade) määrää ja mahdollistaa enemmän tiedon hankkimista yhdellä katseen kiinnityksellä (fixation). Toisin sanoen, tiedon tiheys pinta-alaa kohden on korkea, mikä nopeuttaa lukunopeutta.
Aivotiede Hangulin lukemisessa: Analyysin ja intuition kaksoisrooli
Hangulin lukemisen kognitiivinen mekanismi on ominaista konstituenttien käsittelyn ja gestalt-käsittelyn rinnakkaiselolle.
Konstituenttien käsittely: Aloittelijat tai tuntemattomia sanoja lukevat purkavat konsonantit ja vokaalit erikseen lohkon sisällä. Hangulin korkea säännönmukaisuus tukee tällaista alhaalta ylöspäin suuntautuvaa käsittelyä.
Gestalt-käsittely: Taitavat lukijat tunnistavat usein esiintyvät tavulohkot kokonaisuutena, kuin kuvana. Tämä mahdollistaa ylhäältä alaspäin suuntautuvan käsittelyn, jossa sanan merkitykseen päästään välittömästi ilman yksittäisten kirjainten analysointia.
Pae-professori ehdottaa tämän selittämiseksi 'synergististä mallia'. Lukijat käsittelevät visuaalista muotoa, ääntä ja merkitystä integroidusti, eivät peräkkäin tai rinnakkain, saavuttaen optimaalisen lukutehokkuuden.
Täydellisyyden yli: 'Lähes optimaalisen' järjestelmän tasapaino
Tieteellinen analyysi arvioi Hangulin 'lähes optimaaliseksi' järjestelmäksi. Tämä on tulos hienovaraisesta tasapainosta oppimisen helppouden ja käytön tehokkuuden välillä. Morfosyllabinen kirjoitus (esim. '값이' ei kirjoiteta '갑시') on hieman lisännyt kirjoittamisen vaikeutta, mutta se on maksimoitu lukemisen tehokkuus, koska lukijat voivat visuaalisesti ymmärtää merkityksen välittömästi.
Nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä Hangulin asema on vahvistunut entisestään. Mobiililaitteiden Cheonjiin-syöttötavat todistavat, että Sejong Suuren yhdistelmäperiaate sopii täydellisesti 2000-luvun digitaalisiin käyttöliittymiin. Hangul on enemmän kuin pelkkä kansallinen kulttuuriperintö; se on yksi ihmiskunnan älykkäimmistä ja tehokkaimmista tiedonvälitysjärjestelmistä ja aivotieteellisesti arvokas universaali älyllinen omaisuus.
