"Tekijänoikeuden heikentäminen tarkoittaa luovan ekosysteemin romahtamista"
Hallitus on käynnistämässä 「Etelä-Korean tekoälyn toimintasuunnitelmaa (ehdotus)」, ja kulttuuri- ja taidealalla on noussut voimakas vastustus. 16 luojan ja oikeudenhaltijan järjestöä, jotka edustavat kaikkia kulttuurisisältöjen aloja, kuten kirjallisuutta, musiikkia, televisiota, taidetta ja elokuvia, julkaisi 15. joulukuuta voimakkaan kritiikkilausunnon, jossa todettiin, että suunnitelma "heikentää tekijänoikeuden ydintä ja uhkaa kulttuuriteollisuuden kestävyyttä".
Nämä järjestöt erityisesti huomauttavat, että toimintasuunnitelman kohta 32 avaa AI-yrityksille mahdollisuuden käyttää teoksia oppimisdataan ilman tekijänoikeudenhaltijan suostumusta, mikä on käytännössä "laiton ja maksuton käyttö" -poikkeuslauseke, ja vaativat välitöntä peruutusta ja täydellistä uudelleentarkastelua.
"Ilman oikeudenmukaista korvausta AI-kehitys on vain hyväksikäyttö"
Luojat ja oikeudenhaltijat väittävät, että tämä suunnitelma kiistää suoraan tekijänoikeuslain perustan, eli "oikeudenmukaisen korvauksen" periaatteen. Tekijänoikeuslain tarkoitus on suojella luojien oikeuksia samalla kun se harmonisoi sosiaalista käyttöä, mutta sen lähtökohtana on oikeudenmukaisen korvauksen maksaminen luovasta työstä.
Järjestöt kritisoivat hallitusta siitä, että se laajentaa kohtuullisen käytön rajoja liikaa AI-teollisuuden edistämisen nimissä, jolloin voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset voivat vapaasti hyödyntää luojien yksityisomaisuutta. Tämä heikentää luovaa motivaatiota ja on pitkällä aikavälillä valinta, joka vahingoittaa kulttuuriteollisuuden kilpailukykyä.
"Vääristynyt globaali suuntaus... vain valikoiva lainaus"
Hallitus on esittänyt "globaalia suuntausta" vastaan voimakkaita vastaväitteitä. Kansainvälinen yhteisö vaatii pikemminkin, että AI-oppimisprosessissa tekijänoikeudenhaltijan lupa on selkeästi vaadittu, ja oppimisdatasta on julkistettava sen lähde ja käyttöalueet läpinäkyvästi.
Siitä huolimatta on kritisoitu, että vain joidenkin maiden poikkeuksellisia tapauksia käytetään perusteena laajalle voittoa tavoittelevan käytön poikkeukselle, mikä on luojien pettämistä ja kansainvälisen kehityksen vääristämistä.
Olemassa olevien ohjeiden heikentäminen... "AI-yrityksille suotuisa politiikka"
Kulttuuri- ja urheiluministeriö on jo laatinut 「oikeudenmukaisen käytön ohjeet」, mutta niitä on kritisoitu siitä, että ne eivät riitä luojien suojelemiseksi. Tällaisessa tilanteessa hallituksen suuntaus luoda uusia oikeudellisia poikkeuksia AI-oppimiselle vain muutaman kuukauden sisällä on selvästi kulttuuri- ja taidealalla nähty puolueellinen politiikka, joka heijastaa vain AI-yritysten etuja.
Järjestöt ovat arvioineet tätä "hätäisesti toteutetuksi ilman johdonmukaisuutta olemassa olevien järjestelmien kanssa tai sosiaalista konsensusta".
Tehoton opt-out, vastuun siirtäminen yksittäisille luojille
Erityisesti ongelmallinen kohta on 'opt-out' -menettely. Ehto, jonka mukaan tekijänoikeudenhaltijan on ilmoitettava suoraan kieltäytymisensä koneellisesti luettavassa muodossa saadakseen suojaa, on rakenne, joka käytännössä pakottaa teknologian ja pääoman puutteessa olevat yksittäiset luojat luopumaan oikeuksistaan.
Järjestöt kritisoivat tätä "järjestelmäksi, joka siirtää vastuun oikeuksien loukkausten estämisestä yksittäisille luojille", ja pitävät sitä vain tehotomana mekanismina.
"AI:n kolmonen tavoitteen vuoksi luovan ekosysteemin uhraaminen ei ole sallittua"
Luojat ja oikeudenhaltijat korostavat, että "hallitus tunnustaa oppimisdatankin arvon kasvavan, mutta silti kääntää selkänsä datan oikeudenhaltijalle, mikä on ilmeinen poliittinen ristiriita" ja "kulttuuri- ja taiekosysteemin tuhoaminen AI:n kolmonen tavoitteen vuoksi on virhe, jota ei saa tehdä".
He jatkoivat: "Meidän on jatkettava voimakasta vastausta, kunnes politiikan suunta muuttuu kestäväksi AI-kehitystrategiaksi, joka perustuu oikeudenmukaiseen korvaukseen ja korjaa jo laajasti tapahtuvia tekijänoikeusloukkauksia AI-oppimisprosessissa."
Kulttuuri- ja taidealalla tämä asia nähdään ei vain yksinkertaisena teollisuuspolitiikan kiistana, vaan myös kysymyksenä, joka koskee luovan työn arvoa ja kulttuurista suvereniteettia. On aika käynnistää sosiaalinen keskustelu siitä, miten innovaatio ja luojien oikeudet voivat elää rinnakkain AI-aikana.
